Kesä lähestyy ja koululaisten lomakausi on jo aivan nurkan takana. Kesälomasuunnitelmia pohditaan ja jaetaan niin välitunneilla ja iltapäiväkerhoissa kuin vanhempainilloissa, pelikenttien laidoilla ja kevätnäytösten väliajoilla. Monessa perheessä pohditaan, vietetäänkö kesää lomareissulla ulkomailla, kesämökillä tai kenties isovanhempien kanssa. Myös kesäleirit kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen kesänviettoon koulujen kesäloman aikana.
Kesän lomakausi on pitkä ajanjakso, eikä se kaikissa perheissä ole pelkästään positiivinen asia. Hyvin taloudellisesti toimeen tulevissakin perheissä lomien järjestäminen koko kesän ajaksi niin, ettei lapsen tarvitsisi viettää pitkiä aikoja yksin, voi olla haastavaa.
Koulujen lukuvuosi tuttuine rutiineineen, säännöllisine ruoka-aikoineen ja selkeine rytmeineen tuo monelle turvaa ja helpotusta arkeen
Kesän aikana tämä kaikki jää hetkellisesti tauolle, mikä voi aiheuttaa huolta jaksamisesta ja toimeentulosta. Taloudellinen paine työntekoon myös kesän aikana voi aiheuttaa sen, että yhteistä aikaa lasten ja perheen kanssa voi olla vaikea järjestää. Huoli lapsen pärjäämisestä loman aikana aikuisen ollessa töissä voi myös heikentää työntekoon keskittymistä.
Leiritoiminta tarjoaa lapsille mahdollisuuden kesän viettoon vertaisten seurassa. Leirille tullessa mahdolliset huolet ja velvollisuudet koulusta, harrastuksista ynnä muista voivat hetkellisesti jäädä sivuun, ja parhaimmillaan leirielämä voi viedä ajatukset hetkeksi muualle arjessa muutoin mietityttävistä asioista. Lapsen ollessa leirillä vanhempi voi luottaa siihen, että lapsi on turvallisessa ympäristössä ja hänestä huolehditaan, mikä vapauttaa resursseja keskittyä esimerkiksi työntekoon levollisin mielin. Vanhempi voi lisäksi saada kaipaamansa kevennyksen arjen pyörittämiseen, ja aikaa vapautuu esimerkiksi ystäville ja kumppanille, perheen muille lapsille tai omille harrastuksille.
Lapsen ollessa leirillä vanhemman on mahdollista vahvistaa omaa itsenäistä identiteettiään. Oma aika lisääntyy, mikä mahdollistaa mielekkäiden asioiden tekemisen, harrastamisen ja läheisten suhteiden ylläpitämisen. Tämä lisää toimijuuden kokemusta, ja antaa voimavaroja ja arkeen ja vanhemmuuteen.
Leirin aikana niin lapsi kuin vanhempikin voivat turvallisesti harjoitella itsenäistymistä, ja niin lapsi kuin vanhempikin voi saada kokemuksen vahvistuvasta minäpystyvyydestä
Jälleennäkemisen riemu ilahduttaa niin leiriltä palaavan lapsen vanhempia, kuin sisaruksiakin, jotka odottavat leiribussilla kotiinpalaavaa leiriläistä.
Positiiviset kokemukset leirilläolosta voivat saada lähtemään leirille toistekin. Tuttu ympäristö ohjaajineen, vanhat ja uudet leirikaverit sekä mielekäs ja monipuolinen ohjelma vahvistaa kokemusta siitä, että leirille lähtee mielellään uudelleen. Leirikonkarius voikin vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta ja lisätä kokemusta joukkoon kuulumisesta. Perheelle leirijärjestö voi olla tärkeä tukipilari arjessa jaksamiseen ja olennainen osa perheen tukiverkostoa. Läheisverkostot perheiden kesken vaihtelevat, eikä kaikilla välttämättä ole mahdollisuutta turvautua esimerkiksi isovanhempien apuun koulujen loma-aikoina vanhempien ollessa töissä.
Leirijärjetöjen toiminta tuo leirille lähtevän lapsen lisäksi iloa ja positiivisia asioita myös kotiin jäävälle vanhemmalle ja muulle perheelle
Leirilläolon vaikutukset eivät siis ulotu pelkkiin positiivisiin leirikokemuksiin, joita lapset ja nuoret saavat. Vaikutukset näkyvät myös kotiin jäävissä perheenjäsenissä, sisaruksissa, vanhemmissa ja muissa läheisissä. Mahdollisuus leireilyyn voi synnyttää vuosikausien mittaisia ystävyyssuhteita, osallisuuden, kuuluvuuden ja pystyvyyden tunteita, sekä tuoda jaksamista leirin jälkeiseen arkeen. Parhaimmillaan leirinaikaiset ilot kantavat kesän jälkeenkin, ja tukevat perheitä vuoden ympäri.
Teksti on julkaisu lisäksi leirijärjestöjen verkoston nettisivuilla.
Tämä teksti on osa leirijärjestöjen verkoston Leirityön keinoin -kampanjaa.
